Keväistymisilmiö ei ole kuollut. Tänä syksynäkin on tapahtunut paljon, sillä olen reissannut Hannan ja Jaakon kanssa maailmalla. Matkasta kerrotaan Namaste-blogissa.
Uudelle vuosikymmenelle siirtyminen tarkoitti minulle irtiottoa tavallisesta.
Tänä vuonna olen:
- opetellut ja käyttänyt ruotsin kieltä enemmän kuin koskaan.
- saanut uusia kavereita.
- ollut hyvin yksinäinen hetkittäin.
- asunut saarella.
- kirjoittanut paljon ja julkaissut päiväkirjatekstejä netissä.
- kahvitellut Göteborgissa usein
- kaivannut kotiin ja maailmalle
- meinannut jäädä jumiin tulivuoren takia Ruotsiin, mutta päässyt kuitenkin Suomeen junalla ja laivalla.
- tehnyt vuorotyötä koko kesän.
- viettänyt ihanat synttärit Kupittaan puistossa piknikillä.
- käynyt ensimmäistä kertaa elämässäni fysioterapeutilla ja lähettänyt fysioterapialähetteeni kirjattuna kirjeenä Intian Suomen suurlähetystöön.
- noussut 5416 metrin korkeuteen omin jaloin.
- oppinut englannin sanat sap (pihka), peg (pyykkipoika)
- nauttinut oikeaa chaita.
- ratsastanut kamelilla ja yöpynyt aavikolla tähtitaivaan alla.
- voittanut ennakkoluuloni ja käynyt Goalla.
- oppinut, miltä kuulostaa liskon huuto ja erottamaan sen linnusta.
- harjoitellut tinkimistä. Se on edelleen vaikeaa hintalappumaasta tulevalle.
- saanut käsityksen surffaamisen alkeista.
- osunut polttavan meduusan tielle.
- lukenut ja kuunnellut lähemmäs 20 kirjaa. Tätä harrastusta aion jatkaa kotona.
- ihastunut Kuala Lumpuriin.
- ajatellut, että kotiin meneminen on jo kivaa. Koulun alkua odotan jo kuin lapsena.
Vuosi kymppi on siis ollut täysi kymppi, ylä- ja alamäkineen. Vuodelta yksitoista odotan tavallisuutta, arkea, rutiineja ja kuitenkin erikoisen ja ihmeellisen löytämistä niiden keskeltä. On myös ihanaa päästä tekemään itse ruokaa omaan kotiin tuttuihin paikkoihin aivan kyllästymiseen asti. Sitten voi ottaa kirjan käteen ja haaveilla kaikesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti